Teksti: ELH, NTM Sari Kivilähde, Koiran diplomiravitsemusneuvoja-kouluttaja
Koiran ruokinta, mitä ja miten ruokitaan, lienee ollut koiranomistajien toiseksi suosituin puheenaihe, koiran koulutuksen ja kasvatuksen lisäksi.
Käsitykset koiran oikeaoppisesta ruokinnasta ovat vaihdelleet aikojen kuluessa ja uusia ilmiöitä ja kokeiluja syntyy aika ajoin edelleen.
Suurimmaksi osaksi tieteellistä tutkimusta koiran ravintotarpeista on toteutettu teollisia koiranrehuja valmistavien isojen yhtiöiden tutkimuslaboratorioissa siellä vakituisesti asuvilla koirilla. Tieteellinen näyttö vaikkapa ravintoaineen saantisuosituksista tarkoittaa toteutuksen osalta määrätyssä mittakaavassa tapahtuvaa, tietyt samanlaiset peruskriteerit täyttävien vertailuryhmien tulosten pohjalta laadittujen keskiarvojen tarjoamaa viitekehystä jonkin ravintoaineen (esim. vitamiinit) tarvesuosituksesta. Koska osittain tällaisilla saantisuosituksilla on rehuteollisuudelle taloudellista merkitystä ainoastaan pakollisten perustarpeiden täyttämisen näkökulmasta, vain osasta ravintotekijöistä on saatavilla ja olemassa tällaisia suosituksia. Monet sopivat saantimäärät joudutaan arvioimaan vasta käytännön tasolla, koiraa ja mahdollista oiretta seuraamalla.
Käytännön tasolla koiran ravintotarpeisiin vaikuttavat monet muuntuvat tekijät, jotka standardoiduista laboratorio-oloista kokonaan puuttuvat; kulutus ja energiankäyttö eri käyttötarkoituksissa, ikä, koko, terveys (jonka vaikutuksesta mm. ravinteiden imeytyminen ja hyödynnettävyys), perusravinnon laatu ja mahdollinen siitä koituva sulatusstressi (esim. liikaa kollageenia = rustoja, luuainesta ym.), psyykkinen status (stressi, ylivilkkaus jne.). Lisäksi, kaikki koirat eivät ole 10 kg painavia (näyttelylinjaisia) Beagle-rotuisia uroskoiria, kuten useimmat tutkimusten suorittamisessa käytetyt laboratoriokoirat.
Koiranomistajien kiinnostus koiran ruokinta-asioihin, kuten yleensäkin hyvinvointiin, on viime vuosina lisääntynyt huimasti.
Tietoa on tavallaan helpompi saada, koska netin runsas käyttö on luonut uskomattoman määrän erilaisia keskustelupalstoja, facebook- ym. ryhmiä jne., joissa keskustelu käy vilkkaana.
Tietoa on paljon, tosin hajallaan, samoin ristiriitaista ja virheellistäkin tietoa. Tavallisen koiranomistajan on jo vaikea, ellei mahdoton päätellä, mikä tieto on tieteelliseen, laajaan tutkimukseen tai pitkään käytännön näyttöön pohjautuvaa, mikä taas jonkun jostain poimimaa nippelitietoa, minkä toimivuutta käytännössä ei ole kukaan laajemmin tarkistanut.
Koska koira on domestikoituneista lajeistamme ehkä kaikkein muuntumiskykyisin ja sopeutuvin laji myös ruoansulatuksensa osalta, voidaan koiraa usein ruokkia pitkäänkin sille sopimattomalla tai erilaisia ravintotekijöiden puutoksia sisältävällä ravinnolla, ennen kuin sen elimistö alkaa antaa tästä merkkejä. Se, nähdäänkö ja osataanko nämä merkit sitten tulkita häiriöiden oireiksi, jää usein koiran omistajan omalle vastuulle.
Jos koiralla on jatkuvaa oksentelua, toistuvia suolistohäiriöitä (kuten ripuli, jatkuva ummetus, kalvopäällysteiset ulosteet, suolistokurinaa), jatkuvaa karvanlähtöä, hilseilyä, laihtumista, karvapeitteen/ kynsien tai ihon pigmenttimuutoksia, toistuvaa ruohon, maa-aineksen, betonin jne. syömistä ym. oireita, kannattaa viimeistäänkin kriittisesti tarkastella koiran ruokakupin sisältöä.
Koiran hyvinvoinnin kannalta on tässä tilanteessa järkevintä ottaa yhteyttä koulutettuun koiran ravitsemusneuvonnan ammattilaiseen, sen sijaan, että lähtisi asiaa keskustelupalstojen avulla ja monien kokeilujen kautta arpomaan. Jo oireilevan koiran tukihoidossa ja kuntoon saattamisessa on usein monia osasia, joiden taustojen ja syy-yhteyksien selvittäminen vaatii huomattavan laajaa tietämystä koiran elimistön ja ravintoaineiden reaktioista ja yhteensopivuuksista. Yleispätevyydet eivät päde etenkään oireilevan koiran kohdalla.
Sekä omilla klinikoillamme ravitsemusneuvojina, että kouluttajina oppilaitoksessamme toimivien luennoitsijaeläinlääkäreiden ja muiden alaa seuraavien asiantuntijoiden mukaan ravitsemushäiriöt, sekä virheellisestä ravitsemuksesta johtuvat puutosoireet ovat koirilla selkeästi lisääntyneet viimeaikoina. Osin tämä selittynee monista väärin toteutetuista ravintomalleista, osin myös netin kautta levitettävän kirjavan informaation turvin tehdyistä omista ruokintakokeiluista esim. ravintolisien osalta. Usein omistajalle tulee yllätyksenä, että esim. monet markkinoilla myytävistä (osa ihmisille tarkoitettuja) ravintolisistä ei lainkaan täytä koiran elimistön toiminnalle soveltuvia aineksia tai oikeita keskinäisiä suhteita, tai että ne välillä sisältävät koiralle haitallisia, joskus myrkyllisiäkin sidos-, säilöntä- tai makeutusaineita.
Koiran diplomiravitsemusneuvojat ovat saaneet laajan koulutuspohjan koiran elimistön anatomiasta ja fysiologiasta puhtaasti tieteellisiin faktoihin pohjautuen, mikä toimii tarpeellisena pohjana arvioitaessa erilaisia ravitsemustarpeita, tai laadittaessa sairauden tukihoidossa käytettäviä erityisruokavalioita esim. eläinklinikoilta lähetteellä saapuville asiakkaille.
KRN-koulutusta Suomessa järjestää Suomen Eläinterveydenhuolto-opisto monivuotisella kokemuksella pitkän, omakohtaisen käytännön työuran omaavien kouluttajien toteutettamana.